KULLAN LIRU
Maantie on pitkä ja sannoitettu pojan nuoren kulkea
Tytöt on pojille vannoitettu ja riiata ei julkea
Onhan se poijalla kullan liru ja ämmillä on siitä hätä
Enhän minä sitä kullan lirua juorujen tähden jätä
Nättiä olen minä toivonna ja nätin olen minä
saanunna
Enkä minä yhtään yötä vielä ole ruman
viereen nukkunna
Pois minä jätän se hurjan luonnon ja ruppeen hiljaseksi
Jotta mä saisin sen kullan lirun jollain iloiseksi.